Lukijat

maanantai 22. elokuuta 2016

SYKSYÄ ON EI VOI MITÄÄN.





Syksy jo saa, harmaa on maa. 
linnutkin pois katoaa.

Tällainen runonpätkä muistui mieleeni, kun katselen pihalle.

Harmaalta ja synkältä näyttää taivas.
Vettä on koko päivän satanut, viime yönnä satoi oikein lujaa, että heräsin siihen.


Päivällä kävin tyhjäämässä vaunun, peitot+tyynyt+lakanat siirsin isoon kangaskassiin ja nostin suoraan autoon, huomista varten.

Toin sisälle kaikki ruokatarvikkeet mitkä olivat jääneet odottamaan uutta vaunureissua.

Mutta eihän siitä mitään tullut, jos oli kaunista niin silloin oli marjojen säilöntäaika ja jos satoi, mihinkäs sitä viitti lähteä.





















Söin aamupuroni kera mansikoiden, tosin pakkasesta otettuja.
























Näillä eväillä jaksoin putsata vaunun ja sitten kiireesti menoksi fysikaaliseen.
Aikani oli 14.15 ja niukin naukin ehdein paikalle.



Kukkivia kukkia minulla ei juurikaan enään ole, vain nuo kesäkukat teranssilla.






























Mehitähti on kummasti viihtynyt kiven päällä. Joillakin on talvi vienyt sen. 




 

















Toivon että sormustinkukka tekisi ensi vuonna kukkia. Tämän verran se ehti kasvaa tänä kesänä.





















Tämän pensaan leikkasin keväällä juuria myöten, ja ehtipäs se vielä kukkimaan.





















Nuppuja vielä näyttää tekevän, no eihän kesä vielä ole mennyt.


























Tämä kataja on tuotu tuolta omasta metsästä.
Niitä tuotiin silloin kolme tuohon tien reunaan, mutta tämä yksi on jaksanut sinnitellä, ja muuta ei tuohon tien reunaan tartte ollakaan.

Siinä on vielä pari hanhikkia, jotka kans pantiin keväällä maata myöden poikki, nyt näyttävän versoavan uutta alkua.


Nyt ruoka on tulella ja pian saamme syödä.
Laitoin puikulaperunaa, ja se on aika herkkä menemään rikki keittäessä.
Pitäisi keittää höyrykattilassa, laiskotti jotenkin niin paljon että ne ovat normi kattilassa.


Pian onneksi saa alkaa polttamaan kynttilöitä iltaisin, niistä mä nautin !!!!

























Tosin näistä alla olevista hetkistä mä haaveilen !!!!!
























Kovasti odotan näitä , mutta menee ainakin ensi syksyyn, jos silloinkaan. Mikä on tilanne noitten terrori-iskujen takia.




























Pitää vain katsella kuvia ja elää ihanilla muistoilla.!!!!!



 




















Näistä hetkistä en niin piittaa, mutta mukavalta se talvi tuntuisi, kun olisi lunta.

























Ei kuin odotellaan  huomista reissua etelä Suomeen ja iloitaan 
hyvästä seurasta.
Eletään tätä päivää ja nautitaan niistä hetkistä mitä edessä on.















sunnuntai 21. elokuuta 2016

VIINIRYPÄLEET, OMPUT.




Tää sunnuntai on mennyt leppoisasti.

Olen selaillut Ikean kuvastoa, tosin uusin ei ole vielä käytettävissä, Ilmestyy nettiin vasta 9 vuorokauden kuluttua.

Katselin mitä vois ostaa, kun sinne päin olemme ens viikolla menossa.

Toivottavasti muistan ottaa kameran mukaani, niin saatte tekin ihastella Ikean tuotteita.


Ensin mua paleli, isäntä teki roskapuista valkian keskuslämmityskattilaan.
Se jätettiin paikoilleen, kun muutimme lämmityksen maalämpöön.

Kylläpä tuli äkkiä lämpöiseksi nuo patterit, kun puupalat paloivat kuumaa tulta.








































Tuolta kuistin uuden katon loppupätkiä meni poltettavaksi.



Viinirypäleistä isäntä puristi mehua, viinirypäleet olivat kasvaneet hänen serkkunsa kasvihuoneessa.





































Kuten näette eivät olleet kypsyneet ihan täysin tummaksi.






























Tässä kasataan "konetta" jolla puristettiin rypäleet.





























Kampi paikallaan ja puristaminen alkoi.....






















.................mehua alkoi kummasti tulemaan.



Minun makuuni ei rypälemehu ollut, suuta poltti, no se polttaa kyllä aika miedoistakin mausta.































Tänään puristettiin omista ompuista samalla vempaimella mehua.






























Vähän kamalan väristä.............mutta ei maistunut miltä näytti !!

























Laitoin mehut puhtaisiin maitopurkkeihin, aika tummalta näyttää purkin sisällä.

























Siinä on pakkaseen pantavaa mehua 6 litran tölkkiä.
Isäntä haki tuolta vanhalta markilta vielä toisen lajin omppuja, ja niistä tuli kolme litree. Elikkä 9 litraa tuoretta mehua.



En keitä ollenkaan, koska toi litran purkki tyhjenee äkkiä, kun sitä ei tartte lantrata vedellä, vaan juodaan sellaisenaan.

Ei ollut minunkaan suuhun karvasta eikä muikiaa, yllättävän makeeta !!!

lauantai 20. elokuuta 2016

LIIKUNTAHALLI SEKÄ MUITA TILOJA.




Korjauksia yhdessä sun toisessa paikassa.

Kun isäntä jäi eläkkeelle, oli sillä kädet täynnä työtä.
Kolmevuorotyössä ei liiennyt aikaa ylimääräiselle hommille.

Neljä yötä kun sai tehdyksi, oli koko sen ajan ihan töööt !!!

Kolme päivää meni, kun yritti saada vuorokausirytmiä kuntoon.

Mitä enemmän ikää tuli sen huonommaksi tuli rytmin korjaaminen.

Onneksi pari vuotta teki ns. puolieläkettä toisen kaverin kanssa.

Koittihan sekin päivä kun viimeiseen yövuoroon lähti, oli se mahtava tunne hänelle sekä mulle.

Ei koskaan osunut vapaapäivä, kun oli jotakin juhlia tai itse järjestimme juhlia.
Sen päivän oli vapaana, mutta monet kerrat heti aamuvuoroon seuraavana päivänä.


Porissakin oltiin muutamissa häissä, niin että nukkui jonkin aikaa kotona............menoksi juhliin..............taas äkkiä kotiin........pieni huilaustauko.................työ kutsui.

Kummasti se elämä kulki eteenpäin vuorolistan mukaan.
Minä asennoin heti siihen, ettei isäntä joka paikkaan päässyt, menin yksin lasten kanssa tai en ollenkaan.

























Eläke kun koitti, ei hän hanskoja tiskiin lyönyt, vaan alkoi remppaamaan meidän ns. vanhaa puolta.
Aloitti ensin vanhan navetan katosta, muutti sisätiloja, niin että sinne saatiin traktori, peräkärryjä ym. pois sateelta.

























Riihen katon rempan teki vähän ennemmin kuin jäi eläkkeelle.

Tuosta matalasta ovesta mentiin meidän poikien liikuntahalliin.

Kyllä vain heillä oli oma liikuntahalli. Itse sen keksivät, tyhjäsivät isänsä avustuksella tyhjäksi.................niin halli oli valmis.

Nöyrää piti olla, kun oli kumarruttava ennenkuin halliin sisälle pääsi.
Oven yläpuolella pojat kirjoittivat LIIKUNTAHALLI.


Meidän nuorin poika oli maalivahti, suojavarusteet olivat kunnolliset.

Tarvittiihan niitä, kun kaksi vanhinta lämäsi sählöpalloa maaliin.
Jos mittari olisi ollut niin mahtava luku olisi näkynyt.




















































Tässä ovat maitopuori sekä hirsipuori.
En oikein tiedä mistä toi maito tuli, no tietenkin lehmästä, mutta mistä puori sai nimensä.
Ei se mikään kylmätila ollut.

Hirsi...........se oli tehnyt hirrestä.


























Tämä taasen on ollut jauhopuori. Siellä säilytettiin jauhot, lähinnä jyvät. Tässä oli alahirret märäntyneet.
Sitä isäntä nosti ylös tunkilla ja vaihtoi hirret.
Nöyrä näyttelee tässäkin oviaukossa osaansa :) :)


























Seuraavaksi oli vuorossa liiveri.
Kaikki lattialaudat pois, ylös taas tunkilla, uusia hirsiä alas.
Lattia tehtiin uudestaan, oviaukkoa suurennettiin.
Voi sitä roinan määrää mitä täältäkin lähti pois.
Onneksi oli paljon poltettavaa ja osa meni lajitellusti kaatopaikalle.














































Katot onneksi oli jo muutamia vuosia sitten uusittu.
























Varsinaisen päärakennuksen kuistin hän myös tunkkasi ylös ja alahirret uusi.
Mutta loput odottavat korjausta ja maalausta.

Kunhan saatais tämä meidän markki kuntoon.

Tuolla vanhalla puolella ei niin kiirus ole, koska sitä ei kukaan asuta.

Ylimääräistä tavaraa sinne kyllä on kannettu, sanon sitä meidän keskusvarastoksi.































 Eihän se työ tekemällä lopu. Jotenka suunnitteilla on pieni lomareissu ens viikolla Nummela-Porvoo.

Sateesta ei ole haittaa, kun tämä on lähinnä sukulaisreissu.

Tietenkin Porvoossa olisi kiva käydä katsomassa sitä vanhaa kaupungin osaa ja jokirantaa.Silloin saisi olla satamati.

Ollaan joskus aikoja sitten käyty, mutta on kuulemma paljon muuttunut siitä.
Mä niin tykkäsin siitä vanhasta osasta.

Rollaattorin otan avuksi, jos sillä nyt pääsee sitä mukulakatua pitkin.

Kävelen sen mitä pystyn, oma jalkani sen ilmoittaa, koska on lopetettava.

perjantai 19. elokuuta 2016

VOI ANOPIN KIELI JA HAMMAS.







En nyt oikein ymmärrä, mistähän tää kasvi on saanut nimensä.

Onko anopilla, kaikillako.............terävä kieli, ja isot hampaat.

Minun anopillani ei ollut terävää kieltä, mutta puhetta piisas.
Eikä sillä ollut isoja hampaita, ihan normi tekarit.

Kait mä sitten anoppini kanssa pärjäsin hyvin, kun molemmat olimme kovia puhumaan.
Tuskimpa meillä kummallakaan ollut sitä terävää kieltä, mulla ei ollut tekareitakaan, vaan oikeat hampaat.

Ihan jokin muu yhdisti meidät tiiviisti yhteen, eikä se ollut kades tosta ainokaisesta pojastakaan !!!

Päin vastoin oli minun puoltani. Muistan sen hyvin, kun hän sanoi pojalleen: Kyllä Tuijan pitää saada pitkä nahkatakki, kun toisillakin on !!!!

Se oli silloin niin muotia, et enhän mä millään olisi pärjännyt ilman nahkatakkia.

Niin sitä ajeltiin kaupungille. Minun naamani oli  kuin Naantalin auringolla, ja olin pollevaa,.......uuden nahkatakkini kanssa.

Anopilta  sain mm. oppia käsitöihin, hän innosti mua tekemään, vaikka ekan sukan kantapää oli niin löysästi tehty, että sormet meni läpi.


 












Hän opetti minut kaupunkilaislikan kutomaan kangaspuilla.
Tein poppanaliinoja. Matot jäi tekemäti.

Häneltä olisin vielä halunnut oppia lisää noita kädentaitoja, mutta toisin kävi, liian aikaisin hänet otettiin minulta/meiltä pois.

Lähemmäs kolmekymmentä vuotta on ollut haudan levossa.

Muistoja on paljon, kun yhdessä kuljimme kyläilemässä naapureissa sekä sukulaisissa.

Hän hoiti aina lastenlapset, kun kävin asioilla kaupoissa.
Koskaan en omia poikiani tarvinnut viedä kauppaan.

Minulla ei ole mitään käsitystä kiekkuilevista ja potkivista, karkkia pyytävistä tenavista. 

Kun sitä en itse ole kokenut. Olen vain ollut kiitollinen, ettei tuota näytöstä ole tarvinnut kaupassa esittää.

 

















Takana on se kuuluisa kieli !!!

















Edessä ne isot hampaat.

Tässä on tapahtunut jokin geenivirhe, jos kukista vois sanoa niin.

Olen ostanut tämän hampaana, siis tollasena pienenä ja se oli minusta nätti.

Vuosia meni muutama.............ja hammas alkoi yhtäkkiä kasvamaan.
Eikä se minun hoidosta ollut kiinni, päinvastoin, kidutin tuota kukkaa, etten kastellut sitä liikaa.

Sitä samaa hammasta olen jakanut muutamiin osiin, tänään viimeksi.

Yksi kieli on purkissa, tässä purkissa on ne molemmat.
Loput nakkasin pihalle kuusikkoon.

Siellä saavat ilkkua kieli pitkällä, eikä vettä heru kuin taivaalta.
Mutta ei ne siitä mitään hyödy, kun juuret sojottavat kohti taivasta.

Mä oon niin kyllästynyt tuohon koko anoppiin............jos jotakin tramatiikkaa tulee, niin hampaat nypin pois puuduttamati ja kielen nakkaan sinne kuusikkoon.

Mitenkä mä olen ostanut tuota viho viimeistä kukkaa ???

Kun muutimme isännän kanssa yhteen, niin eikös mitä, sillä oli kunnon anopin kieli.
Ei tollaasia puolivaivaasia.............niin muuten isäntä onkin perinyt äitiltänsä ( mun anopilta) tuo viherpeukalon.

Se anoppi muuten matkusti Porista muuttokuorman mukana meille tänne uuteen paikkaan, oli vielä kaiken lisäksi mun sylissä koko matkan.

Mitenkä mä sitä jaksoin pitää sylissä ja se kielipitkänä oli niin hyvän näköinen !!!

Isännän mielestä ainakin, kun sen piti välttämäti raahata 200
kilsaa...............perille tuli..........ja eli vielä muutama vuosi.

Sit mä heitin koko kielen kans tonne jonnekin........niin kauas se meni ettei isäntäkään sitä kaivannut yhtään.!!!



Nyt olen kolmen miniän anoppi, en oo huomannut kysyä, omistanko terävän kielen..................sen tiedän ilman kysymäti, ettei oo tekareita !!!


On mulla yks kukka mistä mä tykkään, mutta vaivaaselta sekin minusta näyttää !!! Tai jospa niitä on erisukuisia pullojukkia.





























Laitoin sen alle tollasen vanhan purnukan, en tiedä mitä varten toi on tehty, koristeena taitanut olla, kun on niin puhdas.

 
Pitkät ohkaiset lehdet, laitanpa tähän vertailun vuoksi serkkuni pullojukan, niin näette, ettei mulla oo viherpeukkua ollenkaan.















Kattokaa ny mikä pallukka tuolla purkissa on....ja lehdet komeita.

Vai onko tää sitten kumminkin rodultansa joku muu jukka ??? 
















Tein pulloasetelman keittiön apupöydälle.
Takana näkyy se ikkuna jota ei ole maalattu.
















Tätä on isäntä nyt pihalla naputellut, kun aurinko on paistanut.
Ei tuo kovin hääviltä näytä, mutta eiköhän se siitä muutu.???

Katsotaan, katsotaan sanoi tohtori !!!
























Vähän erisuunnasta, aurinko paistoi, että tuli väkisin noita varjoja.

Ulommaiset ikkunat on otettu pois, ne pestään ja laitetaan takaisin.
Tilkitään hyvin ettei menisi likaa noitten lämpölasien väliin.

torstai 18. elokuuta 2016

KEITTIÖÖN JOTAIN UUTTA !




Olen kauan haaveillut uudesta pöytäryhmästä keittiöön.

Vanha meillä oli sellainen jossa tuolit olivat kangaspäälysteiset.

Mä aloin inhoamaan niitä ihan älyttömästi.
Ne likastui, mä yritin pestä, tuli joksikin aikaa hyvän näköiseksi.

Taas alkoi ilmaantumaan likaläikkiä, ihan kuin nousivat sieltä istuimen sisältä.

Tuo pöytäryhmä oli aikoinaan ostettu ns. ruokailuhuoneeseen, johonka se sopi värinsä puolesta hyvin.

Keittiö rempan yhteydessä tuo ryhmä tuotiin keittiöön, ja vanha meni isännän työpöydäksi talliin.

Osa tuoleista oli niin hyviä, että vietiin Lähetystorikirppikseen.

Taitaa tuolla yläkerrassa olla yksi tuoli sitä sarjaa. 

Olen haaveillut tummasta ruokailuryhmästä, koska meillä on keittiön apupöydän pinnat tummia.

Viimein ja vihdoin isäntäkin innostui ajatukseen että uusi pitää hommata. 
Ihmettelen mitenkä se noinkin helposti antoi periksi mun vinkumiselleni.........olenhan vinkunut ja maaritellut varmaan pari vuotta tota samaa................uusi ryhmä jne !!!!!

Niin vain meidät nähtiin viime viikolla muutamissa kalustetaloissa.
Jossakin oli mieluinen väri, kangaspäälystetyt tuolit.......nou...nou !!

Sitten löydettiin suht mieluinen...............isäntä tuumas.....liian keppoisesti tehty.............plääääh.........mun naama tietenkin vintturalla, kuin pahasella kakaralla !!!!

Taas linkutin uuteen kauppaan.............oli muuten jo aika kipeenä toi jalka. Sisulla jatkoin !!!!!!!!! ja mielenkiinnolla..........tuleeko kauppoja.

Jes, jeeees .....jeeees me löydettiin meille sopiva pöytä+ 6 tuolia.
























Siinä se komistaa meidän keittiötä.

















Tuolit ovat tummanruskeaa keinonahalla päällystetty.
Totesimme kumpikin, että pehmoinen pitää olla, kun kummatkin ovat selkävaivaisia.

No mulla olis omasta takaa pehmukkeita, mutta se ei auta isäntää, jonka luut kolisevat vastakkain.














































Kuten huomaatte pinta heijastaa mm. lampun.
Pöydässä on lasikansi, jonka halusin, että voi pitää ilman vakstuukia, eikä tartte peljätä ekaa naarmua.

Kyllä olen tyytyväinen, käytännössä pinta osottautui hyväksi.

Tosin lastenlapset eivät ole kokeilleet vielä, katsotaan onko se silloin hyvä käytössä.

Toivotaan etteivät heti hajota lasia............myyjä väitti ettei se kovin helpolla rikki mene.

Enkä mä meinaa antaa vasaroita muksujen käsiin ensimmäiseksi.

Kun ei itte nyt purottais jotakin painavaa ton lasin päälle.


Onneksi me olemme ton pöydän kohdalla jo maalanneet ikkunapuitteet. Toisen ikkunan osalta on vielä kesken.

Höh, mitä minä tuota isäntää teitittelen...........siis yksikössä....hän on maalannut !!!



Meillä paistaa aurinko, on melkoisen lämminkin. Isäntä taas on kuistin kimpussa...............kuulemma melkoinen savotta.


Mä olin kans savotassa, kun kävin kaupassa ym.asioilla............lonkka on äitiytynyt eilisestä kukkapenkin perkuusta !!!!!!!!!!!


Vein jo tuolta tarhoista koristeet, lyhdyt ym. roinat varastoon.
Otin myös vanhat kukan varret pois.


Kun ei koskaan tiedä milloin soittavat sairaalasta ja lonkkaleikkaus ajan antavat !!??





















Siinä vielä ihailtavaa, mä tykkään..... en voi muuta sanoa !!!!!
























Tämä tuli esiin pihatöiden ansiosta. Kyllä mä vaan tykkään tästä kuuliljasta. Taitaa olla neljäs tai viides kesä mun penkissäni.

Saisinpa vielä nuo toisetkin kasvamaan näin suureksi tuossa uudemmassa tarhassa.

Siinä on nyt tänä kesänä sekä viime kesänä istutetut kuuliljat, toivon että menisi yli talven ja ensi keväänä puskisivat alkuja maan alta.