Lukijat

maanantai 16. tammikuuta 2017

POLTTARIT !!!!!








Jep jep polttarit.......tietenkin minun !!!

Aluksi pahoittelen kuvien laatua, koska olen ottanut kuvat suoraan kuvasta kameralla.

En yksinkertaisesti osannut käyttää tuota skannaus hommaa.
Meillä on melko uusi tulostin, liian hieno ja monia juttuja mun ymmärtää.

Nyt vasta hokasin että kuvat olis tulleet mustavalkoisena, kun ostimme sellaisen  tulostimen.
Pääasiassa käytämme vain mustaa väriä.




Niin niihin polttareihin. Jossakin sukulaisen häissä 20 vuotta sitten, tölväsin kaverilleni.
Huooooh, kun mulla olis uudet häät niin panisin tollasen vannehameen päälleni.
Itselläni oli hyvin suora, vartaloamyötäilevä hääpuku, yksinkertainen.Ei mitään fyrryjä eikä koristeita.
Se oli sitä aikaa.

Kaverini sanoi, että odotas, kyllä sä sen vannehameen saat.

Koittipa vuosi 2003 lauantaipäivä, ( 30.8)

Päivä ilmoitettiin mulle ja sanottiin koska haetaan pihasta ja ilmoitusluontoisena asiana oli...........lämpöiset vaatteet, hanskat, varrelliset kengät !!!!!!!!!

Minä ihmettelin, mihinkä napajäätikölle mut viedään ???


No selvishän se.............pihaan tultiin
tälläisellä härvelillä ja ajaja oli nuori mies, komee kaikenlisäksi !!!







Siinä lähtee ikäänkuin nuoripari moottoripyöräajelulle !!!!!!!
Eihän ton kypärän alta kukaan näe minkä ikäinen minä olen tai tuo ajaja.
Mutta sen mä sanon teille että komee !!!!!

Ekakertaa olin tollasen kyydillä, yritin tietenkin kaarroksissa jäkyttää erisuuntaan mitä ajaja.
Niin ei missään tapauksessa sais tehdä, pitää myötäillä ajajan tahdissa.

Käytiinpä tekemässä pieni kierros...........
jos suoraan sanon ajettiin jossakin suoralla
reilusti ylinopeutta.
Ai vitsi kun se tuntui mahtavalta......kun tie oli suora.......mutta ne mutkat...apua !!

Seuraavaksi minulle tehtiin jalkahoito.







Väriksi tietenkin punainen.




Kahvittelu kaverini luona, tankkausta että kestää seuraavat jutut...........

.

.........ei voi kun nauraa.....vannehame...
vanne oli niin tykkyä, että nousi koko helma pystyyn kun istahdin.

Minut oli puettu tyylikkäästi, kynnet lakattu, tässä kuivausvaihe...........
Tuo vanne oli tehty kunnon värkeistä.....
...........petoniraudasta väännetty, ja vielä toinen vanne oli muoviputkesta.

Tässä vaiheessa oli pakko ottaa petonirauta
pois, muuten helmat olis aina korvissa istuessani.






Kaksi kaveriani oli väsäillyt ton hameen.
Sain kauniin kukkakimpun sekä kopan käteeni.

...............arvatkaa mihinkä tämän jälkeen auton nokka suuntasi ???

.........tietenkiin shoppailemaan.
Tuolloin olin aika innokas kaupassa kävijä.







Minulle annettiin (markka-aika) 4 mk 75 penniä. Sen pitäisi käyttää kokonaan, ei yli eikä ali .

Kauppana oli MiniMani. Luulin että helppo nakki !!!!!! Hyvä etten rossannut päässälaskuni hyvyydestä :) :)

Eihän nuo hinnat olleet tavarassa, vaan ainoastaan hyllyn reunassa.

Olin mukama fiksu ja ajattelin käytännöllisiä tavaroita. 
Päätin ostaa isännälle sukat, ja laskin että saisin vielä pitkävartisen lastan.

Huono homma oli se, näiden osastojen välillä oli sen verran matkaa, unohdin eka tavaran
hinnan. Sormiakin yritin käyttää ???

Oltiin sen verran kauan kaupassa, että meitä alkoi yks vartija seuraamaan.

Siihenpä mun kaverit tulivat hätiin, ja helppasivat laskuissa, kassalla käteeni 
jäi 5 penniä. 

Onneksi päästiin pois, ennenkuin mua oltais viety kropan tarkastukseen.
Olishan mulla voinut olla ton kellohameen alla mitä vain.


..........seuraava etappi......ei vähempää kuin BINGO !!!! Mä en koskaan ollut bingossa.






Aika lähellä oli joka rivi, mutta ei tullut päävoittoa.
Sainhan minä Fazerin sekalaiskarkkipussin ja yhden markan bingolipun seuraavaa kertaa
varten..........vieläkin on käyttämäti.
Tuskinpa kelpais, kun tuo valuuttakin on vaihtunut tuosta vuodesta.


...........meitä naisia alkoi kummasti tekemään kunnon ruokaa mieli !!!







Taas ajeltiin autolla parikymmentä kilometriä............siellä saatiin jokainen
ruoka-annoksen eteemme.







Taas piti lähteä......mutta minne ??
Sitä ei minulle ilmoitettu........kilometriä 
tuli taas autonmittariin yli 50 km !!!!!!!
Kenenkä bensoilla ajeltiin, multa ei ainakaan
tässä vaiheessa pyydetty pennin penniä.






YLLÄTYS !!!!!!!!olihan siellä muitakin kuin vain meidän miehet.






Sainpas oman kultani kainalooni........
.......siinä nuoripari tyytyväisenä !!!







Porukalla syötiin.........herkkuja oli jos jonkinlaista.

Ilta oli mieleenpainuva, hauskaa oli, naurua riitti. Onneksi meitä oli naisia sekä miehiä, kaikilla oli mukavaa seuraa.

Välillä tuli mieleen, laittavatko minut jonnekin kylmään paljuun uimaan.........inhoan kylmässä vedessä uintia. 

Eivät pilanneet mun hienoa meikkiä ja eikä tarvinnut kastella prinsessa vaatteita.









Kuten huomaatte minulla oli tyylikäs hattu
päässäni, sehän kuului tuohon tyyliin.







Tässä kotona.........kaikki vaatteet sain mukaani, kukkakimpun, mutta hatun oli jätettävä emännälle.








Yöllä oltiin kotona. Olin tosi onnellinen, kun sain omistaa ystäviä, jotka näkivät näin kovan vaivan päivästäni.

Minä suorastaan nautin päivästä, ihana olla kerran elämässään prinsessa, vannehameineen päivineen !!!


Vuotta myöhemmin vietettiin 50 vuotisjuhlia
yli 160 hengen vieraan kanssa.
Sekin päivä oli hieno, ohjelmaa.......musiikkia.......laulua.....
runonlausuntaa....puheita.......yksinlaulua..
pienet harmonikka taiteilijat.....lopuksi....

alkoi urut pauhaamaan........häämarssia....

sieltä asteli poika&tyttö, tytöllä minun silmälasini ja hääpukuni päällä.....
 
oli näytelmä elämästäni....

Appivanhempana olivat mieheni sisko ja hänen miehensä......ihmettelivät ääneen....
milläs se Tuija oikein elää........kun ei juo
edes lehmän maitoa........ostaa oman purkin kaupasta !!!!

Loppukohtauksena se kun tulen Viipurin reissulta valtaisa laukku kädessäni. 
Huutaen apuun miestäni.... sieltä nosteltiin kimaltelevia puseroita....kristallia...ym. ym.

Koko näytelmä oli sitten niin minua ihan omaa itteäni.

Siinä oli kaikki tärkeät kohdat muistettu.

Näyttelijänä oli mukana myös mieheni toinen sisko, oma vanhin poikamme, tuleva miniämme, toisesta perheestä kaksi miniää sekä heidän lastenlapsensa (morsian) ja meidän nuorin poikamme (sulhasena).





Silloin kun me menimme naimisiin, ei vietetty ollenkaan polttareita.




Eikö ne polttarit pääty häihin, mutta minun päättyivät synttäreihin.



 

lauantai 14. tammikuuta 2017

EKA KORTTI, VÄHÄN PURNAUSTA.!!!







Tulipa tehtyä eka kortti vuonna 2017.

Tästä on hyvä jatkaa, vaikka näitä harvakseltaan ilmestyykin,
mutta edes joskus.

Jotenkin on mennyt vähän ns. maku noiden korttien tekoon.
Olehan harrastanut sitä jo 10 vuotta.

Alkujaan tein ihan hullun lailla kortteja, annoin tosi paljon
mm. reumaliitolle, lähetyssoppiin, sekä muihiin hyväntekeväisyyteen.

Yritin joskus kaupata korttejani, mutta eipä se ottanut tuulta purjeisiin.

Lähinnä nyt teen omiin sekä mieheni siskon tarpeisiin.

En tiedä mitenkä toiset saavat niitä myytyä, en ole viitsinyt heiltä sitä kysyä. Ettei vain luulisi minun menevän heidän apajalleen.

Olen tosi paljon myynyt askartelukirppiksellä leimoja, papereita, osa tusseista, leimatyynyjä, leikkureita, ym. ym. 
En edes muista mitä mulla on ollut.









Muuten mulla on askarteluhuoneessani tällainen vanha kaappi.
Tämä on 1900 luvun alkua, tää tuli meille mieheni tädin kuoltua.

Meillä ei ollut silloin tilaa mihinkä panisin kaapin. Useita vuosia se oli kylmätiloissa. Jossakin vaiheessa isäntä otti ton peilioven sisälle. Mutta valitettavasti se ehti pilaantua. 
Siinä on pieniä pisteitä. Pitäisi uusia koko peili, mutta taitais olla aika kallis. Olisko toi peili ns. kristallihiottu ???






Peilistä heijastuu mun askartelutavaroitani.

Tuosta sitten innostuin tuohon kortin tekoon.







Tästä se alkoi, toi leimakuva on sellainen sarja, jossa on myös samantyylisiä leimoja. Hinta nykyään tolla yhdistelmällä on 27 euroa.Jos sitä nyt vielä myydään jossakin.

Melko kalliita nämä  kumiset, lisättynä pehmuste, joka tarttuu tuohon akryylipalikkaan. 

Minusta ovat tosi paljon nousseet ihan näinä viimeisinä vuosina.

Alkujaan sain jopa omat pois, kun myin, ja ne ovat tosi hyvässä kunnossa, putsaan heti leimamusteen pois.






Siinä kuva on väritetty tusseilla. Nämä tussit ovat n. 3 euroa kappale, mutta ovat todella kestäneet minulla tosi kauan. Selvästi näkee etteivät ole mitään tusinatavaraa.










Chalks väreillä pehmiten värien reunoja ja samalla tuputin väriä tuohon valkoiseen osaan.






Tässä on tykötarpeita, josta kokoan kortin.


























Lähikuvaa koristeista, alakuvassa näette hentoisen kiillon linnussa.
Se tuli noista Chalks väreistä.


























Siinä on ensimmäinen ja toivottavasti ei viimeinen kortti tälle vuodelle. 


Olen katsellut askartelutarvikkeitani, löysin jälleen muutaman leiman, stanssin jotka aion panna face askartelukirppikselle myyntiin.
Niissä on kans oma työnsä, leiman pitää kuvata yhdessä leimakuvan kanssa, laittaa koko, hinta sekä postikulut.

Jotkut ovat niin hätäisiä että tekevät av:n eli alustavan varauksen.
Sitten unohtavat ilmoittaa ostaako vai ei.
Välillä ei muisteta panna omaa osoitetta, sitäkin joskus pitää pyytää uudelleen, vaikka myynti-ilmoitukseen laitan aina
nämä kaikki tiedot mitä pitää olla, kun ilmoittavat ostonsa minulle.

Joskus olen jopa pakannut (todella hyvin) ja laittanut jopa postarin päälle, niin haluttais vielä ostaa jotakin, mikä ei ole vielä mennyt kaupan.

Ei auta kuin avata pakkaus, yritä siinä nyt saada postarikin irti, että sitä voi käyttää uudelleen.





Mä yleensä panen halvat hinnat, niin jotkut jopa viitsivät pyytää alennusta, jopa postareista !!!!!!!!!

Mitenkä mä niistä alennusta annan, kun  ei postikaan anna mulle ??

Välillä kysytään onko leima hyvässä kunnossa, senhän näkee kuvasta,
onko kumileima tai puuleima siltä puolelta mustejäämäinen, johonka
mustetta tuputetaan. 

Jos esim. käytän leimaa viisi kertaa, mustejäämiä ei jää yhtään 
leimaan, ja sen pitäisi siinä kuvassa näkyä ja hyvinkin !!!

Mutta onneksi on niitä joidenka kanssa on ilo tehdä kauppaa, eivät marise turhista tai kysele päivänselviä asioita.

Koittakaa kestää tää mun valitus, en jatka enään !!!

 


Jotenkin nyt  olen uppoutunut blogeihin, ihailen puutarhoja, erilaisia kukkia, vaikka olen itse ihan tumpelo tolla alalla.

Vanhoja taloja ja tuunattuja huonekaluja, niitäkin ihailen ihmetteln että on taitoa sekä innostusta tehdä tuota hommaa.

Lähinnä käsityöt, nimenomaan yksinkertaiset sukat ovat mun hommani.
Virkannut olen paljon, mutta sekin vaihe on mennyt ohi !!!!!

Löysin äsken yhdestä laatikosta jotakin, mitä olen tehnyt kans aikoinani paljon, eri mallisia, eri kokoisia, eri värisiä :) :)

Mutta niistä tuonnenpana lisää ja kuvia.


Tällainen lauantai-illan vuodatus teille, pian menen saunaan.....
mitähän sitten tekisin..............arvaatteko, ehkä pian 
nähdään  niitä tekeleitä :) :)  !!!!






Muuten olisko näistä mumman tytöistä..... korttien tekijäksi ??





.......vai kenties sukkien ??????






Näissä ainakin ollaan niin tarkkaavaisia :) :)

torstai 12. tammikuuta 2017

TULIHAN SITÄ JOTAKIN TEHTYÄ.







Tuntuu etten ole tehnyt yhtikäs mitään eilen enkä tänään.
Pitäiskö sitä tehdä aina jotakin hyödyllistä ??

Kyllä se laiskuus varmasti iskee teihin jokaiseen välillä.

Minusta ei ole laiskuutta, jos käyn ruokakaupassa.
Samalla hain postin muuttoilmoituslappuja.
Joopa joo, emme muuta, mutta saimme 9 kpl joulukortteja tällä viikolla.

Jokaikisessä oli vanha osoite, meidän omalle tielle tuli vuosia sitten oma nimi, kaikille en tietenkään muistanut ilmoittaa sitä.

Muina jouluina on tullut tolla vanhalla osoitteella kortit perille.
Nyt postinjakaja/lajittelija oli varmaan muuttunut, eikä muistanut ollenkaan kuka tässä meidän tuvassa on asunut 40 vuotta. 

Sain minä ihania kukkia isännältä, terveiset metsästä.











Isäntä käski vielä laittaa maljakkoon vettä, että nuo möykyt aukeis. Mitä !!!!!!! meinaatko käyvän niin ???
Jaa nuo taitavat olla lehtikuusen tulevia vihreitä osia.
Isommat möykyt ovat käpyjä.

Katsotaan saanko nämä heräämään vihreyteen .) :)






Mulla on itsejuurutettu kukka, en muista nimeä, siis normi minua.
Toinen varsi meinas kuolla, otin tuolta mullan kohdalta sen pois ja katkaisin huonon osan,
ja laitoin sen jälkeen sen vesikippoon odottamaan
juuria. Sitten istutan ton kukan viereen, tulee vähän
tuuheampi.






Jollakin blogissa oli arkipäivä haaste. Oli mielenkiintoinen, mutta en taida muistaa ottaa joka viikko arkikuvaa vuoden ajan.

Laitanpa tässä muutaman arkisen kuvan teille:






Siellä on kuivat klapit odottamassa................






Lämpö leviää huoneisiin ja potut kypsyvät siinä
samalla lämmöllä !!!






Niinkuin huomaatte puuhella on iso. Siihen mahtuis useampi kattila.
Mutta meidän kahden hengen talous ei tänään tarvinnut kuin ton perunakattilan.

Syötiin toki muutakin, jääkaapissa oli kaikenmoista syömistä vielä loppiaiselta.
Jotenka kyllä se vatta täyteen tuli.






Tässä niitä kuva-albumia, joita joskus sitten vanhana katselen kaikessa rauhassa.




Muutama vielä tuolla ylhäällä, uudemmat alakaapissa.
Laitoin aikoinaan jokaiseen albumiin teipillä päivämäärä ja vuosiluku.
Kyllä olen monta kertaa ottanut esiin ja katsonut esim. koska meillä tehtiin sauna/pesuhuoneremontti.
Hyvä kirjanpito :) :)








Rufus ei tykkää kun otan siitä kuvaa, nytkin käänsi päätänsä, ettei silmät näkyis kuvassa.

Olen minä jotakin tehnyt, eipä mennyt aivan happeriksi koko päivä.

Ei kuin tunnelmallista iltaa teille kaikille ja
hyviä öitä, nukkukaa hyvin !!






Tähän kynttelikköön vaihdoin tuikut, nyt sitten ihailen
kynttilän valoa, kun noita en malttanut polttaa.....






Vähän nysän näköinen, mutta ihana toi kynttilän
valot, olkoon joulu mennyt, mä poltan melkein vielä tammikuun kynttilöitä, varsinkin illalla.

maanantai 9. tammikuuta 2017

JOULU SIIVOTTU !!







Niin se vain on joulu mennyt. Toisaalta haikea olo, mutta kiva silti päästä ihan tavallisen arkirytmiin kiinni.

Meille eläkeläisille se ei tarkoita, että töihin on lähdettävä sillä kellonlyömällä, mitä te työikäiset teette.

Minua nukutti kummasti aamupäivään asti, toki olin hereillä, mutta torkahdin taas välillä.

Hoitelin äsken nettipankin juttuja, isäntä on taas tuolla mettällä
leikkaamassa lehtikuusen oksia.

Eilen kun pojan väki lähti kotiinsa, innostuin laittamaan sitä 
joulua pakettiin.

Vähäsen laitoin toisia asetelmia uusiksi.

Olkkariin päätin tuoda ylähyllylle ison puukotkan.
Sekin on ollut yli 10 v. samassa paikassa........eiköhän se sieltä
ole katellut sen huoneen nurkkia ihan tarpeeksi ???

Välillä on kiva itsekin sitä katsella ja ihailla henkilön kädentaitoja.







Sen viereen laitoin norsut, nuo mustat ovat myös käsin tehtyjä.






Näin kun Suomi täyttää 100 vuotta, niin sen kunniaksi
toin tuolta yläkerrasta muutamia lasiesineitä, jotka on 
täällä tehty, olemme nämä kaikki saaneet lahjaksi.
Vuosiluvultaan ne edeustavat 1970 puoltaväliä.






Linnun ja kalojen vuosiluvusta en osaa sanoa.





Tälläkin kipolla on tekijänsä sekä tehtaan nimi, luulisin sen olevan Iittala, tekijää en muista. Pitäis katsoa netistä, kyllä netti tietää 
kaiken, oliko se Google ???




Tämän löysin, Humppilan lasitehtaan maljakko, Kallio, suunnittelija Kaj Blomqvist.


Löysin myöskin tehtaan tälle lasimaljalle, se on Humppilan lasi.




Näitä mulla on kaksi, toinen vihreä. Nimeltään Fauna, Oiva Toikan suunnittelema.






Humppilan lasi, Kasvimaalla, Santalahti Pertti.







Tämän maljan valmistajaa enkä suunnittelijaa ole löytänyt.
Tietäiskö joku kenenkä on ???







Kalat panin vähän niinkuin väriä antamaan. Mulla on yksi kotimainen maljakko (kirkas) hukassa.

Katselin sitä sieltä sun täältä taskulampun kera, mutta ei vielä tulosta, käyn huomenna vielä tuolla meidän huvimajassa jospa se olis siellä ???






Nämä laitoin tuohon alemmas hyllylle.
Otin äsken nuo kynttilät pois ja laitoin tuikut niiden tilalle.
Jotenkin tykkäsi että sais olla vielä palavia kynttilöitä.
Nuo kynttilät ovat sellaisia joita en toistaiseksi malta polttaa.






Nämä kaikki enkelit sai jäädä vitriiniin, koska minusta näitä 
voi pitää esillä läpi vuoden.








Tähän hyllylle toin äitini ja isän perheraamatun, painettu 1923.
Vaihteeksi tämäkin pois tuolta huoneesta, missä sitä ei kukaan
katsele. Tämä on nahkakantinen, ja siinä on metalliset lukot.






Rahapuu sai seuraakseen kynttiläjalan, johonka vaihdoin vihreän kuvun punaisen tilalle, on kuin yksi kukkanen.







Keittiöön tein tarjottimelle kuppi asetelman.







Kupit, sokerikko+kermakko ovat minun lapsuuskodistani, kannu
on taasen isännän kotoa. Kaikki ovat Arabiaa vuosilta 1930-1940.






Pöllön panin vuorostaan lasikuvun alle, pöllö on  tehty Lapuan
savipajalla, Lintukoto.




Tuolla takana on tämä lautanen, löysin sen äsken kun hain sitä maljakkoa. Ajattelin vielä laittaa esille, kun on kuitenkin talviaiheinen .
Kuten huomaatte alareunassa on vuosiluku 1985, ostin meidän nuoremman pojan syntymävuonna, mutta ei ole vielä huolinut mukaansa. No säilyy se täällä paremmin kuin heillä, kun muuttavat tuon tuosta asuntoa, välillä jopa Tansaniaan.

 









Tämä on Arabian tuotantoa, enkä tiedä miksi sitä on vain tehty 3000 kipaletta ??!!!

Olin minä aika puhki illalla, kun näitä järjestelin, putsailin vielä
pölyjä, ja pesin nuo kulhot jotka ei ole olleet käytössä vuosiin.





Nämä eivät ole samaa sarjaa, mutta minusta ovat yhdessä kauniit.
Takimainen on maitokannu.


Kyllä nukkumatti hiippaili hiljaa silmien taakse, kun olin hetken 
ollut sängyssä.
Nukuin hyvin, aamuyöstä Rufus tuli vielä minun kylkeeni 
kiinni, oli kuin lämpöpatteri.

Siihen heräsinkin, kun oli niin kuuma, mokomakin karvaturri :)
No eipä tarvinnut valittaa että oli sydänvilu !!



Keittiön ikkunan eteen panin pöytälampun, koska minusta on kivan näköinen kun sisältä näkyy ikkunavalo, eikä pelkkä kattovalo.
 






Huomenna menen jälleen näyttämään Keskussairaalaan lonkkaani.

Tästä se alkaa taas nämä arkipäivät ja joulu on hyvässä paketissa.
Ulkovaloja pidämme vielä, ovat meidän pihavalot ja katuvalot
samalla.




Onneksi isäntä lähtee minun kanssani sairaalaan, tuskinpa poikkeamme minnekään kauppaan.